Tuskartelua

Näin Facebookin nukkekotikirppiksellä upeita pärekoreja. Olin vain auttamatta myöhässä, sillä kori-ihanuudet tekivät kauppansa heti. Halusin kuitenkin ison, harvan pärekorin ja muistin, että olen jemmannut kenties siihen sopivaa materiaalia jonnekin.

Ihmeellistä kyllä, löysin sen mitä hain. Puumateriaali on peräisin pienestä niitteillä kasatusta "korista", missä on myyty muistaakseni jotain hedelmiä. Puuaines on kovin hauraan oloista ja napsahti helposti rikki, joten irrotin niitit ja laitoin puun yöksi veteen likoamaan. Seuraavana päivänä leikkasin palasen saksilla suikaleiksi. 

En ole muistaakseni koskaan kokeillut korintekoa, vaikka yhtä sun toista onkin tullut askarreltua. Tässä kohtaa tuntui kyllä loppuvan kädet ja näkökyky kesken. Koska puuaines oli märkää, ei siihen tarttunut liima eikä teippi. Reuna tuli tehtyä vähän oikaisten liiman kanssa lastujen kuivuttua ja monta lastua meni siinä kohtaa poikki, mutta menköön tämähän on vanha, elämää nähnyt koppa. Koska puuaines oli kovin vaaleaa, sudin kopan vielä vanhalla ruskean petsin jämällä. 

Monen tuskastuttavan vaiheen jälkeen minulla on nyt jonkinlainen koppa, mutta ei tämä taida olla ihan salonkikelpoinen. Seuraavan teen kyllä jostain muusta materiaalista. 

Halonhakkuussa sentään olen paljon parempi kuin pärekorintekijänä. Pääasia, että ainakin lämpöä riittää.

Laitetaan tähän samaan nyhräyspostaukseen vielä toinenkin ensitekele. Tämä ektorpmainen sohvayritelmä, mikä odottaa pääsyä yläkertaan. Ensimmäinen laatuaan ja parantamiseen varaa on rutkasti. Erityisesti noissa irtotyynyissä. Olisin voinut tehdä ne ompelamalla ja täyttämällä, mutta kangas loppui kesken. Täytynee heittää tuohon istuinosan päälle "suojaksi" joku peite, kuten näiden isojenkin kanssa näkyy tehtävän.

Noin-mittoja otin isosta sohvasta ja vinkkejä tekemiseen katsoin Jenniferin sohvaohje -sivuilta.

Aika monta tuntia olen viettänyt tässä koneella melkein suu auki ihastellen. Aivan huikeita juttuja on tullut vastaan. Hienoa on ollut myös bongata niitä blogeja, missä on postauksia myös miniatyyriharrastuksen alkutaipaleelta. Toivossa on siis hyvä elää ja ajatella, että viiden vuoden päästä minultakin tämä sohvanteko onnistunee jo paljon helpommin. Sitä odotellessa..

Keittiösuunnittelua

Kardemummakujalle saapui Facebookin nukkekotikirpputorilta keittiökalustelähetys. Mukana oli myös muutamia irto-ovia ja laatikoita.

Kardemummakujalla suositaan kierrätystä, joten keittiö rakentunee näistä käytetyistä yksiköistä.

Keittiösuunnittelua rajoittaa sama asia kuin meidän 1:1 keittiössäkin, eli matalalla sijaitsevat ikkunat. Muutenkin keittiö tuntuu kovin ahtaalta, mutta eiköhän tuonne ydintoiminnot saada asennettua. Kaasuhellasta luovutaan ja tilalle tulee upouusi induktioliesi. Tiskit hoituu käsipelillä.

Mieli tekisi tilata kaupasta "ihan oikeat" hellan ja jääkaapin pienoismallit, mutta olisi kyllä hienoa jos melkein kaikki mahdollinen, poislukien ruokailuvälineet, lasit ja lautaset, olisi itse tehtyä. Kyllähän tässäkin raha (tai sen puute) jotain ratkaisee. Mietintä jatkuu. Jos oikein toivoisi, niin toisikohan joulupukki taloon uuden hellan? Isokin tarvittaisiin, mutta tähän hätään voisin tyytyä minikokoiseen :)

Ruokapöydästä ei tule ihan noin iso, eikä korkea. Mietinnässä on tuon seinän pinta. Onko se samaa maalattua bambupaneelia kuin takaseinä vai tapettia? Ja onhan sitten vielä kaakelikin. Hellan päälle tulee nykyaikainen liesituuletin, mutta muuten tuolle seinälle tulee vain avohyllyt. Vinkkejä saa antaa :)

Tässä vielä ulkoseinää, missä on muutamia tapettinäytteitä (Minidesing). Vihreän näytteen kohdalle tulee jääkaappi. Seinässä on kyllä jo uusi (ihan oikea) tapetti, sellainen mitä mietin isoon keittiöönkin. Kuvio vain on tuonne turhan iso ja väri vaisu.

Pesupiste tulee tuonne takanurkkaan, ja sen päälle teen noita irto-ovia käyttäen pienen kuivauskaapin.

Kattokin menee remonttiin, sillä siellä ammottaa kierreportaita varten tehty aukko. Portaathan siirtyvät nyt toiseen päähän, kun eteinen ja keittiö vaihtoivat paikkaa. Alkuperäiseen, keskeneräiseen keittiöön voit kurkistaa täällä. Joskus haaveilin haaveilin järeistä kattoparruista, ehkä tänne tulee sellaiset? Ainakin niihin on helppo ripustaa roikkumaan kaikenlaista.

Meidän 1:1 keittiö menee myös jossain vaiheessa remonttiin ja ennen sitä on mukava suunnitella ja pähkäillä kaikenlaista minikoossa, vaikkei meidän keittiö tuon mallinen olekaan.

Luulen, että tähän minikeittiöön tulee tuo räväkkä lattia (Jennifers Printables), isoon keittiöön haluaisin kuitenkin hieman hillitymmän puuhun maalatun valko-harmaa ruutuisen. Tila näyttää melko pimeältä kun sähköjä talossa ei vielä ole, joten taidan kokeilla miltä se näyttää valkoisilla kaapeilla. Olen ihaillut vaaleita/mustavalkoisia keittiöitä mm. ruotsalaisissa blogeissa, mutta en tiedä jaksaisinko katsella sellaista useita vuosia itsellä. Minikoossa on hyvä kokeilla. Ei tule isoa rahallista menetystä ja kaiken saa suht pienellä vaivalla muutettua ihan toisen näköiseksi.

Vessan tapetointia

Talon vessa rakentuu (vieläkin keskeneräisten) rappusten alle irtoseinäiseen "komeroon". Onneksi pikkuvessassa sentään on edes ikkuna.

Ensimmäisessä tapetoinnissa käytin vanhaa, ohutta lahjapaperia ja ohennettua puuliimaa. Ruttuun meni.

Uudessa kokeilussa "tapetti" on tulostettu tavalliselle tulostuspaperille ja se liimattiin puikkoliimalla seinään.

Hmmm.. näistä roskistahan voisi vielä tehdä jotain?

Talon omistajan sisko tekaisi tapetin jämäpaloista viirinauhan. Käytettäisiinkö sitä vaikka tupaantuliaisissa? Siskon mies ei oikein moisista hömpötyksistä ymmärrä, pudistelee vain päätään.

Ainiin.. huomasin, että blogin kommentointi oli vähän hankalaa. Muokkasin asetuksia ja otin roskakommenttitarkistuksen pois päältä. Saas nähdä mitä siitä seuraa.

Ulko-ovi

Lukkotoimitus Nukkekoti ja Lelu EM:stä saapui, ja illalla pääsin ulko-oven asennuspuuhiin. Samalla tuli kokeiltua kohta 12 vuotta sitten joululahjaksi saatua minityökalua, millä porasin seinään alkureiät saranaruuveja varten.

Hyvin aukeaa ja sulkeutuu. Tosin listoja ei ole vielä asennettu paikoilleen. Testaajana on ensimmäinen tekemäni Cernit-nukke vajaan 20 vuoden takaisessa asussaan. En tiedä vielä onko hän talon asukas vai vain remonttiapulainen.

Tunnistaakohan kukaan tuota "sisustustarran" alkuperää? Tykkäsin kuviosta ja halusin saada sen talteen, ennen pakkauksen toimittamista kierrätykseen. Lätkäisin tarranpalan kokeeksi tuohon ovipeiliin, mutta jos kovin kimaltelee, niin otan pois.

Pienen kardemummarapsutuksen jälkeen sain liimattua listat paikoilleen. Aika jyhkeät, mutta pääovessa saa kai ollakin. Tosin listan takia ovi enää aukea kuin 90 asteeseen, mutta yritetään pärjätä sillä.

Pientä maalausta tulee vielä saumakohtiin ja oven "karmeihin", joita tässä ovessa ei kyllä ole lainkaan. Jotta olisin saanut karmit mahtumaan, olisi oviaukkoa tarvinnut leventää (=taloa olisi tarvinnut purkaa). Sallin itselleni tämän pienen fuskun ja petraan karmien kansas sitten seuraavassa talossa tai tämän talon sisäovissa.

Olen ajatellut, että nukkekoti olisi sellainen paikka, mikä olisi aina siisti ja kutsuva vieraidenkin kurkistella. Samaa kun ei voi sanoa 1:1 talosta, missä järjestyksen pito tuntuu nykyisin lähes mahdottomalta.

Nukketalon kuistilla, sisällä ja katollakin on kuitenkin vielä paljon siivottavaa, ennenkuin siihen ihannetilanteeseen päästään. Nytkin sinne on ilmestynyt kuraiset saappat.

Kuraa keräämään tein kahdesta metallisesta askartelu/koru osasta "rautaisen" kuramaton. Leikkasin molemmista palan reunasta, yhdistin teipillä ja maalasin mustaksi. Samanlaisia kumisia mattoja löytyy meidän isoilta oviltakin.

Ja tietysti oveen tarvittiin kranssi. Ihan vielä ei olisi näin jouluista tarvittu, mutta halusin kokeilla kuinka kauan nämä (tuijan) havut pysyvät sisätiloissa vihreinä.

Julkisivuremonttia

Aikoinaan tein tähän nukkekotiin oven ja ikkunat valokuvakehyksistä. Etuoven "valmiskarmit" olivat todella pienet ja kulku taloon kaikkea muuta kuin esteetön, joten tämä ovi sai lähtöpassit.

Karmin liimaus oli kuitenkin aikanaan onnistunut hyvin, koska sen irroituksessa tarvittiin sahaa ja voimaakin.

Huh, helpotti.

Miniremontoija kävi pitkään sisäistä mietiskelyä tilaisiko uudet ovet "tehtaalta" vai kokeilisiko niiden tekemistä itse. Varastosta löytyi käyttökelpoista balsaa, joten hommiin vain.

Malliksi valikoitui kolmepeilinen ovi. Runko on kaksinkertaista balsalevyä, ovipeilit hieman ohuemmasta balsalevystä ja muu putavara bambumatosta. Vinkkejä tekemiseen katsoin mm. Potinperästä.

Saranaa verten kaiversin balsaan syvennyksen, kiinnitin liimalla ja varmistin pysymisen miniruuveilla. Päälle liimasin vielä tuon ovikehyksen.

Talon värivalinta on askarruttanut pitkään. Minusta Kardemummakatu kahdentoista talon täytyy olla ruskea. Ja ruskea tulikin, muttamutta ihan liian tumma. Sävyvalinta oli taas kerran todella vaikeaa, ja pieleenhän se meni tälläkin kertaa.

Olin varmaankin kofeiinin puutteessa, kun haksahdin valitsemaan Uulan värikartasta sävyn Kahvi. Maalina täyshimmeä Tikkurilan Harmony. Mukava maalattava, vähän kuin olisi maalannut jacky-vanukkaalla.

Talo näyttää nyt valtavalta piparkakkutalolta, mutta menköön, kun joulukin on tulossa :) Pääasia, ettei kardemummaa enää rapise lattialle, kun tuossa ahtaassa kolossa talon kanssa touhuaa.

Maalauksessa oli tietenkin mukana myös pieniä apulaisia.

Maalauksen jälkeen sain terassilaudatkin (bambumattoa) paikoilleen. Ikkunanpuitteet oli pakko huoltomaalata ja liimata irronnut koristelista paikoilleen. Ovi odottaa vielä lukkotoimitusta ja karmilistojen sahausta. Ja terassi kaiteita, mutta minkälaisia? Talon alle kaavailen vielä jonkinlaista sokkelia (=romulaatikkoa).

Seuraavaksi katon kimppuun ja sitten on pakko pistää sisälläkin hösseliksi, jos tuonne meinaa joku jouluksi päästä muuttamaan. Sisätilojen remonttia viivästyttää nyt porrastoimituksen viivästyminen (= 1:1 piharakennusprojektin runkovaihe).