Julkisivuremonttia

Aikoinaan tein tähän nukkekotiin oven ja ikkunat valokuvakehyksistä. Etuoven "valmiskarmit" olivat todella pienet ja kulku taloon kaikkea muuta kuin esteetön, joten tämä ovi sai lähtöpassit.

Karmin liimaus oli kuitenkin aikanaan onnistunut hyvin, koska sen irroituksessa tarvittiin sahaa ja voimaakin.

Huh, helpotti.

Miniremontoija kävi pitkään sisäistä mietiskelyä tilaisiko uudet ovet "tehtaalta" vai kokeilisiko niiden tekemistä itse. Varastosta löytyi käyttökelpoista balsaa, joten hommiin vain.

Malliksi valikoitui kolmepeilinen ovi. Runko on kaksinkertaista balsalevyä, ovipeilit hieman ohuemmasta balsalevystä ja muu putavara bambumatosta. Vinkkejä tekemiseen katsoin mm. Potinperästä.

Saranaa verten kaiversin balsaan syvennyksen, kiinnitin liimalla ja varmistin pysymisen miniruuveilla. Päälle liimasin vielä tuon ovikehyksen.

Talon värivalinta on askarruttanut pitkään. Minusta Kardemummakatu kahdentoista talon täytyy olla ruskea. Ja ruskea tulikin, muttamutta ihan liian tumma. Sävyvalinta oli taas kerran todella vaikeaa, ja pieleenhän se meni tälläkin kertaa.

Olin varmaankin kofeiinin puutteessa, kun haksahdin valitsemaan Uulan värikartasta sävyn Kahvi. Maalina täyshimmeä Tikkurilan Harmony. Mukava maalattava, vähän kuin olisi maalannut jacky-vanukkaalla.

Talo näyttää nyt valtavalta piparkakkutalolta, mutta menköön, kun joulukin on tulossa :) Pääasia, ettei kardemummaa enää rapise lattialle, kun tuossa ahtaassa kolossa talon kanssa touhuaa.

Maalauksessa oli tietenkin mukana myös pieniä apulaisia.

Maalauksen jälkeen sain terassilaudatkin (bambumattoa) paikoilleen. Ikkunanpuitteet oli pakko huoltomaalata ja liimata irronnut koristelista paikoilleen. Ovi odottaa vielä lukkotoimitusta ja karmilistojen sahausta. Ja terassi kaiteita, mutta minkälaisia? Talon alle kaavailen vielä jonkinlaista sokkelia (=romulaatikkoa).

Seuraavaksi katon kimppuun ja sitten on pakko pistää sisälläkin hösseliksi, jos tuonne meinaa joku jouluksi päästä muuttamaan. Sisätilojen remonttia viivästyttää nyt porrastoimituksen viivästyminen (= 1:1 piharakennusprojektin runkovaihe).

Ulkovuoraus

Ulkovuorauksen remontti lähti käyntiin pikaisesti, kun olin ensin kahvikupin ääreltä katsellut taloa sillä silmällä.

Vanhan ulkovuorauksen olin tehnyt aaltopahvista litistämällä muistuttamaan etäisesti lautaverhoilua. Koska sekä vuorauksen väri, ulkonäkö että työn laatu eivät enää miellyttäneet silmääni yhtään, käärittiin Kardemummakadulla hihat ja laitettiin sorkkarauta heilumaan.

Ensin oli vain yksi apupoika.

Huhu taloremontista levisi kuitenkin nopeasti ja kohta paikalle saapui toinenkin apumies.

Kohta talo olikin seiniltään paljas valmiina uuteen tarkasteluun. Päädyin rapattuun pintaan osin sen takia, että ikkunat jäisivät "oikean" lautavuorauksen jälkeen liiaksi sisälle. Rappaus on myös helppo ja nopea toteuttaa. Joskin hieman sotkuista.

Mannaryynejä olen joskus minirappauksessa käyttänyt, mutta nyt pussissa olleet olivat liian hienojakoisia. Ajattelin ensin käyttää rappauksesssa joskus ostamaani koristehiekkaa, mutta en löytänyt sitä. Sen sijaan käsi osui keittiökaapin päällä avonaiseen purnukkaan, missä oli jotain tuoksuvaa.. mitäpä muutakaan kuin kardemummaa.

Ostin joskus ison pussin halpaa kardemummaa, mutta se tuoksui jotenkin oudolta, enkä koskaan käyttänyt sitä ruuanlaittoon, vaan laitoin kaapin päälle tuoksua antamaan. Nyt kardemumma pääsi uuteen tehtävään rappauspintana. Hyväntuoksuista on mukavampi rapata ja siivota lattioilta.

Kardemummaa nuuhkutellessani keksin myös talolle ja blogille nimen: Kardemummakatu 12. Apupojat ihmettelivat miksi juuri 12. Nooh siksi, että minusta se vain kuulosti parhaalta yhdistelmältä. Eli Kardemummakatu kahdentoista talo on siis rapattu kardemummalla ja nimetty sen mukaan.

Harmikseni liima ja loppui ja hommat jäivät kesken. Joku nurkkakamarissa kuitenkin jo valmistautuu yöpuulle jatkaakseen puuhia rautakauppakäynnin jälkeen.

Kakluuninkin se joku on syttänyt kylmyyttä karkoittaakseen. Talo on ollut pitkään kylmillään ja tuoksuu tunkkaiselta, joten lämpö ja ilmanvaihto on poikaa nukketalossakin. Kakluunin olen tehnyt edellisen innostuksen aikana. Lisäsin sinne vain nyt led-tuikun tuikkimaan.