Taloremontti on takkuillut. Kaikki hommat tuntuvat riippuvan jostain syystä. Portaikon teko venähti pakkasien takia, kun ei yksinkertaisesti viitsinut lähteä ulos sirkkelöimään ja sormiaan kohmettamaan. Porrasaukkoa taas ei voitu tehdä ennenkuin portaat oli koottu valmiiksi, ja oikeasti näkee mihin kohtaan se tulee. Vessaa en tietenkään saa tehtyä ennen portaiden lopullista sijoittamista, kun en tiedä väliseinän oikeaa kokoa. Eteisen ja keittiön väliseinästä piti niinikään käännön jälkeen sirkkelöidä muutama milli pois ja sekin odotti pakkasien loppumista jne..
Tässä kuvassa kuitenkin viimein istuskellaan kootuilla ja maalatuilla portailla. Lopullinen kiinnitys vielä uupuu, kun pitäisi taas käydä pihalla sirkkelöimässä yläkerran lattian korkeuteen sopiva pala. Jos ihmettelette miksen sahaa puuttuvia paloja käsin sisällä, niin paljastan olevani erittäin tumpelo sahaaja. Minun käsisahaustaidoillani tulee vain vinoja kappaleita tai ärräpäitä.
Entinen kirjastohuone on nyt siis porrashuone, eikä sinne tule mahtumaan juuri mitään. Ehkä kapea lipasto ja kukkapylväs korkeintaan. Ja jos teen tuohon päälle samanlaiset portaat ullakolle (mihin pitäisi tulla makuuhuone ja kylpyhuone) ei mahdu niitäkään.
Pohdinta jatkuu. Siis, että annanko periaatteilleni piupaut ja luovun toisista portaista. Mahdollista olisi myös pienien kierreportaiden teko olohuoneeseen, missä reikäkin on jo katossa valmiina, mutta sitten en saa kakluunia huoneeseen. Välillä tuntuu, että pajon helpommalla pääsisi uuden talon kanssa (kuten mieskin alussa vihjaili).
Seinätkin ovat ihan karmeassa kuosissa. Tuossa oli oikeaa tummanpunaista, erikeeperillä liimattua tapettia ja se ei lähtenyt kovinkaan kauniisti irti. Taidan uusia virheen ja tapetoida huoneen oikealla, vaalealla tapetilla (paksumpaa kuin paperi) ja liimalla. Toimikoon kuten pinkopahvi ja seuraavat tapetit laitan suoraan tuon tapetin päälle.
Yritän ottaa talon ala- ja keskikerroksen kanssa loppukiriä, että pääsisi jo käsiksi mukavampiin juttuihin ja ennenakaikkea nukketalon ympäristön siistimiseen. Nyt kaikki paikat on täynnä erilaisia pahvilaatikoita. On laatikko puutavaralle, kankaille, tavaroille, sekalaiselle, kaikelle mitä voi tarvita jne. Mieluummin sitä joisi jo glögiä ja askartelisi vaikka joulukoristeita.
Kokeilin joku päivä pienen huopatontun tekemistä samalla kuin tuli neulahuovutettua noita "jättiläisiä".
Vieläkin saisi tonttua pienentää, mutta ei taida onnistua näillä nakeilla. Tyydytään tähän kokoon ja parannellaan mallia vielä vähäsen, kun ehditään.
Kerrotaanpä tähän vielä, että 11. joulukuuta sain taas avata yhden neljästä kalenterivaihdostani. Paketista paljastui pikkuinen, koottava puujakkara. Kiitos Sini.
Sinille lähetin punakuvioisen koottavan peura-koristeen.
Ja mukaan vielä pikkuisen kimallusta.
